Hillerin Helvikki KTK-III KRJ-III SLA-II

Mielestäni kaikilla täytyisi ehdottomasti olla Helvin kaltainen ystävä. En tiedä yhtäkään hevosta, joka olisi yhtä herkkä muiden tunteille ja tunnistaisi yhtä hyvin, milloin kelläkin on huono päivä. Helvi tietää tasan tarkkaan, milloin uskaltaa vähän vitsailla ja testata kärsivällisyyttä, ja milloin on parempi vain olla kaikessa rauhassa lohduttamassa läsnäololla. Tästä tammassa on tasan tarkkaan ainesta kyllä myös kepposiin ja hölmöilyyn, mutta koskaan en muista Helvin pelleilleen päivinä, jolloin kaikki tuntuu muutenkin jo tarpeeksi vaikealta. Useimmiten Helvi on äärimmäisen yhteistyökykyinen ja rauhaa rakastava, melkein liialliseen kiltteyteen asti: tamma nimittäin jää herkästi voimakastahtoisempien laumakavereiden jalkoihin.

Helvi yrittää aina parhaansa, oli se sitten sileällä, esteillä tai maastossa. Toisaalta menon ollessa ratsastajan aloitteesta leppoisampaa innostuu Helvi usein myös heittelemään ilopukkeja ja sooloilemaan enemmänkin. Tamma on herkkä avuille ja näin ollen erinomainen koulupolle. Hyppääminen ei Helviltä kuitenkaan tule kovin luonnostaan, vaikka se nauttiikin siitä suunnattomasti. Pääosin Helvi on helppo hoidettava, talutettava sekä kuljetettava, ja tamman pää kestää ehdottomasti uusienkin asioiden kokeilun ja normaalista poikkeavat tilanteet. Jos nyt näin kultaisesta tammasta välttämättä haluaa jonkin heikkouden mainita, olisi se varmaan turha innokkuus tutustua kehen tahansa, milloin tahansa. Helvi kyllä tulkitsee ihmisen tunnetiloja pelottavan hyvin, mutta omasta tilasta ei tammalla ole juuri minkäänlaista käsitystä.

Sukutaulu

i. Näätämielen kanssa sai aina olla vähän varuillaan: kimolla orilla oli huonoja päiviä enemmän kuin hyviä, eikä sitä tosiaankaan ollut helppo käsitellä. Melkein mikä tahansa oli Näätämielelle syy luimia, ja tarpeeksi ärsyyntyessään sillä oli myös huono tapa näykkiä. Orilla oli kuitenkin upeat askellajit ja se oli nopea oppimaan. Näätämieli suorastaan loisti Vaativa B -kouluradoilla, keräsi ruusukkeita kansallisenkin tason kilpailuista ja kantakirjasi II-palkinnolle. Kimo jätti kuitenkin haastavan luonteensa takia jälkeensä vain viisi varsaa, joille kaikille se periytti kiitettävästi kapasiteettia kouluratsastukseen. Ori jouduttiin lopettamaan 19-vuotiaana pahanlaatuisen kasvaimen takia.

ii. Kimo, melko suurikokoinen Risuhuikka oli suomenhevosjalostuksessa erittäin suosittu ori, joka kantakirjasi heittämällä ensimmäiselle palkinnolle ja pärjäsi kiitettävästi myös Helppo A -tasoisissa kouluratsastuskilpailuissa. Ori oli tunnettu hiukan itsepäisenä mutta halutessaan erinomaisesti suoriutuvana ratsuna, joka vaati hiukan aikaa ja tutustumista, jotta sen parhaat puolet sai esiin. Kilpailukentillä se kiinnitti hyvin huomiota tasapainoisen kauniiden askellajiensa sekä hiukan erikoisemman värityksensä ansiosta, ja sitä kyseltiinkin vähän väliä astumaan tammoja. Risuhuikalla onkin huikeat 46 varsaa, joista osalle ori periytti upeat askellajinsa ja osalle myös luonteikkuuttaan. Risuhuikka jouduttiin lopettamaan 22-vuotiaana nopeasti kasvaneen kasvaimen takia.

ie. Neiti Niiskuneiti ei oikeastaan ollut kovin niiskuneitimäisen turhamainen tai mustasukkainen, vaan ennemminkin omastaan pyyteettömästi antava, lempeä tamma. Sillä ei ollut erityisen hyvä rakenne, vaan sen kantakirjan III-palkinnolle pääsy jäi parista pisteestä kiinni, mutta kenttäratsastus "Nekulta" sujui tasaisen hyvin. Kouluratsastusosuus oli sen suurin haaste, sen sijaan kahdesta muusta osiosta tamma niitti tasaisen hyviä pisteitä ja ylsi parhaina päivinään näin ollen kuitenkin palkintosijoille. Nekku sai kaksi ensimmäistä varsaansa jo nuorena ennen kisauransa varsinaista alkamista, minkä jälkeen se keskittyi seuraavat kymmenen vuotta kilpailemiseen. Kisoista eläköityään Nekku astutettiin vielä kahdesti, mutta vain toinen varsa jäi eloon. Tamma jouduttiin lopettamaan 20-vuotiaana laitumella sattuneen tapaturman vuoksi, missä sen oikeaan takaseen tuli murtuma.

e. Hillamarja oli pienikokoinen ja hyvärakenteinen, rautias siitostamma, joka kilpaili kouluratsastuksessa 10-vuotiaaksi asti. Hillamarjalta löytyi taitoa Vaativa B -tasolle asti, mutta se ei oikeastaan ollut erityisen hyvä, pikemminkin keskiverto kisaaja: useimmiten se jäi juuri ja juuri palkintosijojen ulkopuolelle, mutta parhaina päivinään se kyllä yletti joskus luokkansa voittajaksikin. Tamma oli kuitenkin erittäin tasainen suorittaja ja luonteeltaan hyväsydäminen sekä kärsivällinen. Hillamarja synnytti viisi orivarsaa ja yhden tammavarsan, periyttäen suurimmalle osalle lempeää luonnettaan. Pitkän iän elänyt Hillamarja lopetettiin suoraan laitumelleen vasta 27-vuotiaana sen kaaduttua sateella ja murrettua oikean etusensa.

ei. Hilmon Hemmo oli monipuolinen, osaava yleisratsu, joka nappasi myös kantakirjasta ensimmäisen palkinnon jo melko nuorena. Hemmo oli oikeastaan melkoinen unelma: se oli hyvärakenteinen, omasi erinomaiset askellajit ja oli vielä hyväluonteinenkin. Ori kilpaili kouluratsastuksella Vaativaa B:tä ja esteillä se hyppäsi enimmillään 110cm-ratoja. Hemmolle sopivan ratsastajan löydyttyä se sijoittui suomenhevosten mestaruuksissa kummassakin kisalajissaan neljänä vuonna peräkkäin, ja käväisihän se näyttämässä taitonsa myös kansallisen tason estekisoissa, joissa se sijoittui 100cm-radalla kolmanneksi. Hemmo oli suosittu jalostuskäytössä, ja se astui muutaman tamman lähes joka vuosi, jättäen lopulta jälkeensä kokonaiset 29 varsaa. Koko elämänsä terveenä ollut Hemmo olisi todennäköisesti elänyt pitkän ja terveen elämän, mutta kaatui 17-vuotiaana suomenhevosten estemestaruuksissa sen verran pahasti, että se jouduttiin lopettamaan kisapaikalle.

ee. Marjaana oli juoksijasukuinen suomenhevostamma, jonka oma ravurin ura kaatui kilpailuhenkisyyden puutteeseen: tammaa ei oikeastaan juuri koskaan kiinnostanut juosta kovin kovaa. Siispä Marjaana vaihtoi kotia 6-vuotiaana, ja se koulutettiin uudestaan kouluratsuksi. Tammalta olisi löytynyt muuten taitoa ja liikettä pärjätä vaikka Helppo B:ssa, mutta vanhana ravurina laukkaaminen oli sille haastavaa, ja etenkin kilpailuiden tuoman jännityksen takia Marjaana saattoi olla kisoissa nostamatta laukkaa välillä ollenkaan. Näin ollen Marjaanalla ratsastettiin oikeastaan lähinnä kotosalla. Vanhempana raudikko varsoi kahdesti, molemmilla kerroilla pienen, rautiaan tammavarsan, joista toinen lähti myyntiin ja toinen jäi kasvamaan kotiin. Toisen varsan synnytys meni kuitenkin sen verran haastavaksi, että Marjaana jouduttiin lopettamaan 19-vuotiaana varsomisen jälkeisten komplikaatioiden takia.

Kilpailutulokset

Saavutukset

SLA-II lokakuussa 2021, pistein 14 + 19 + 20 + 21 + 0 = 74 p.

KRJ-III toukokuussa 2022, pistein 6.5 + 40 + 16 + 20 + 5 = 87.5 p.

KTK-III joulukuussa 2023, pistein 16 + 16 + 16 + 15 = 63 p.

Hevosen kuvat © vvapaat
Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim game horse.
Ulkoasu © VRL-13383, kuvaaja ei halua nimeään mainittavan